Sir Alastair Pilkington

Takaisin Tietopankkiin

Sir Alastair Pilkington

Sir Alastair Pilkington – hänet aateloitiin vuonna 1970 – keksi lasinvalmistuksen "float"-menetelmän, joka mullisti alan 1960-luvulla. Hän sai idean 1950-luvun alussa, mutta vaati seitsemän vuotta kovaa työtä todistaa hänen olleen oikeassa, ja prosessin kehittämiskustannukset olivat korkeat erityisesti tuolloin perheomisteiselle yritykselle. Vaikka prosessista ilmoitettiin julkisesti vuonna 1959, vasta vuosina 1962–1963 siitä tuli jatkuvasti luotettava ja kannattava.

Vuonna 1920 syntynyt Alastair Pilkington opiskeli Sherborne Schoolissa ja Cambridgen Trinity Collegessa. Hänestä tuli tykistöupseeri (Royal Artillery) juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä, ja myöhemmin hän taisteli Välimerellä, missä hänet otettiin sotavangiksi Kreetan kaatumisen jälkeen. Sodan päätyttyä hän palasi Cambridgeen ja suoritti tutkinnon konetekniikassa. Hän liittyi silloisen Pilkington Brothersin palvelukseen teknisenä asiantuntijana vuonna 1947 (hänellä ei ollut sukulaisuussuhdetta omistajasukuun).

Kun hän aloitti työskentelyn prosessinsa parissa, tavoitteena oli valmistaa taloudellisemmin korkealaatuista lasia, joka on välttämätöntä näyteikkunoissa, autoissa, peileissä ja muissa käyttökohteissa, joissa tarvittiin vääristymätöntä lasia. Tuolloin tällaista laatulasia voitiin valmistaa vain kalliilla ja paljon hukkaa aiheuttavalla plate-menetelmällä, jonka kehittäjänä Pilkington Brothers oli myös toiminut. Koska lasi kosketti teloja, pintoihin jäi jälkiä. Ne täytyi hioa ja kiillottaa, jotta saatiin aikaan yhdensuuntaiset pinnat, jotka toivat valmiiseen tuotteeseen optisen täydellisyyden.
Vedetty lasi – jota valmistettiin vetämällä lasia pystysuorana nauhana sulatusuunista – oli halvempaa kuin valettu ja hiottu lasi, koska sitä ei hiottu tai kiillotettu. Se ei kuitenkaan kelvannut korkeaa laatua vaativiin käyttökohteisiin, sillä valmistusmenetelmä aiheutti lasiin jonkin verran vääristymiä. Se soveltui asuinrakennusten lasituksiin ja kasvihuonelaseiksi, mutta ei pystynyt korvaamaan valettua ja hiottua lasia. Monet lasiteollisuudessa olivat haaveilleet molempien menetelmien parhaiden ominaisuuksien yhdistämisestä. Tavoitteena oli valmistaa lasia, jossa yhdistyisivät vedetyn lasin kirkkaat pinnat sekä valetun ja hiotun lasin tasaiset ja yhdensuuntaiset pinnat. Float-lasi osoittautui vastaukseksi tähän.

Prosessissa jatkuva lasinauha siirtyy ulos sulatusuunista ja kelluu sulan tina-altaan pinnalla. Lasinauha pidetään riittävän korkeassa lämpötilassa tarpeeksi kauan, jotta epätasaisuudet sulavat ja pinnoista tulee tasaiset ja yhdensuuntaiset: koska sulan tinan pinta on tasainen, myös lasista tulee tasaista. Tämän jälkeen nauha jäähdytetään sen ollessa vielä sulan tinan päällä, kunnes pinnat ovat riittävän kovat, jotta lasi voidaan nostaa altaasta ilman, että telat jättävät jälkiä alapintaan. Näin syntyy tasapaksua lasia, jolla on kirkkaat, tulikiillotetut pinnat, ilman tarvetta hionnalle ja kiillotukselle.

Alastair Pilkington kohtasi lukuisia takaiskuja seitsemän vuoden kovan työnsä aikana. Hän muisteli ihmisten kysyneen häneltä jatkuvasti: "Milloin onnistut?" Kaikki mitä hän saattoi vastata, oli: "Tiedämme vastauksen siihen vasta sitten, kun olemme onnistuneet." Kustannukset olivat paljon korkeammat kuin kukaan oli osannut odottaa, ja johtokunnalta vaati huomattavaa rohkeutta jatkaa hänen tukemistaan. Kun hän vihdoin onnistui, prosessi päätettiin lisensoida pääasiassa tulojen saamiseksi, mutta myös siksi, että muut eivät pitäisi oman teknologiansa kehittämistä vaivan arvoisena.

Ensimmäinen ulkomainen lisenssi myönnettiin Pittsburgh Plate Glass Companylle vuonna 1962, ja sitä seurasivat nopeasti valmistajat Euroopassa, Japanissa, Tšekkoslovakiassa, Neuvostoliitossa ja muualla Yhdysvalloissa. Nykyään maailmanlaajuisesti on toiminnassa, rakenteilla tai suunnitteilla noin 260 float-lasitehdasta. Pilkington operoi 25 tehdasta ja on osakkaana yhdeksässä muussa.

Sir Alastair Pilkington kuoli vuonna 1995.

Tutustu lasiteknologiaan

Takaisin Tutustu lasiteknologiaan
Lasiteknologia Lasin kemia Float-prosessi Lasinjalostus Lasi Rakennuksissa Lasi Ajoneuvoissa